Sauvakävelyä Mt. Merulla - Osa 3

Tanzania Host Experience/Viva Africa Tours: 4 päivän vaellus Mt. Merulle (4566m)

2 valkonaamaa, 1 opas, 1 kokki, 1 tarjoilija, 4 kantajaa, 1 kuski
700 USD + tipit  50 USD ja 45 000 Tsh /hlö

Kilimanjaro ja Momella Lakes utuisessa aamussa

Päivä 2

Vaelluksemme toinen päivä alkoi uudenvuoden aattona aikaisella herätyksellä omalta osaltani huonosti nukutun yön jälkeen. Tarjoilijamme Simon tuli tuomaan meille huonepalveluna teetä klo 6:00. Otimme teet mukaan ja menimme näköalapaikalle ihailemaan auringonnousua, Kilimanjaroa ja Merua. Ravitseva ja maukas aamupala tarjoiltiin ruokailurakennuksessa klo 7:00. Sen jälkeen valmistauduimme vielä henkisesti ja fyysisesti päivän koettelemukseen.

Teehetki näköalapaikalla

Määränpää häämöttää 

Klo 8:00 lähdimme matkaan. Tie oli paljon jyrkempi kuin ensimmäisenä päivänä. Jyrkimmät osuudet oli päällystetty, ja välillä oli myös portaita. Etenimme vieläkin hitaammin kuin aiemmin, ja ensimmäinen tunti sujui vielä ihan mukavasti. Kävelin valtaosan matkasta letkan kärkipäässä heti rangerin perässä. Yhdessä vaiheessa ranger sai puhelun ja jäi itse jälkeen jättäen minut johtamaan joukkoa. Onneksi ei puhveleita tullut vastaan.

Näkymä Mgongo Wa Tembosta

Jossain meno muuttui raskaammaksi, vaikka vauhti oli edelleen todella hidas. Huimasi ja henkeä ahdisti. Noin puolimatkassa oli Mgongo Wa Tembo (Norsuselänne), jossa onneksi pysähdyimme pitämään vähän pidemmän tauon. Keksit ja vedenjuominen helpottivat hieman heikkoa oloa, ja hengitys ehti kunnolla tasaantua. Mgongo Wa Tembosta oli myös hyvät näkymät, joista tosin sisko sai ottaa kuvia kun en itse kyennyt hetkeen nousemaan penkiltä ylös. Loppumatkakin oli aika tuskaista, mutta onneksi aina juuri silloin kun tuntui siltä, etten jaksa enää metriäkään, pysähdyimme pitämään lyhyen juomatauon.

Kantajia työssään

Saddle Hut

Klo 12:30 saavuimme Saddle Hutille 3570 metriin. Siihen mennessä päivän noususaldo oli siis jo reilun 1000 m vaikka kuljettu etäisyys oli vain 4 km. Hengähdimme hetken aikaa pihalla pöytien ääressä, ja vaikka hitaasti kävellessä hiki oli valunut, paikalla ollessa piti laittaa pitkähihainen päälle. Hetken päästä pääsimme viemään tavaramme samanlaiseen huoneeseen kuin edellisen yön majapaikassa. Vessat sen sijaan eivät olleet läheskään niin hyvät kuin Miriakambassa, mutta kyllä niissä pystyi asiansa toimittamaan. Virkistäydyimme jälleen meitä varten lämmitetyllä vedellä ja lepäsimme sitten huoneessamme sillä aikaa kuin meille laitettiin lounasta. Kokkimme oli loihtinut meille taas erinomaisen lounaan, mutta urheilusuorituksesta huolimatta ruokahalua ei juuri ollut, joten pystyin syömään vain vähän. Lähinnä teki vain mieli levätä, ja lounaan jälkeen menimmekin huoneeseemme päivätorkuille.

Little Meru

Klo 16 lähdimme taas matkaan mutta ilman rangeria ja toista ryhmää. Tällä kertaa tarkoitus oli kavuta Little Meru -huipulle (3820 m), jotta akklimatisoituisimme seuraavana päivänä koittavaa varsinaisen huipun valloitusta varten. Chua ei lähtenyt mukaan, vaan kaksi kantajistamme tuli oppaaksi. Nousu ei ollut onneksi kauhean jyrkkä, mutta hengittäminen oli silti edelleen hyvin raskasta. Onneksi menimme pienemmällä porukalla, koska pystyimme pitämään paljon taukoja, jotta sain tasattua hengitystäni. Hitaasti mutta varmasti pääsimme huipulle. Siellä sitten odottelimmekin hyvän aikaa pilvien siirtymistä, koska maisemia ei juurikana näkynyt. Kuitenkin hetkittäin pilvet väistyivät ja näimme Saddle Hutin, Merun, Momella-järvet, Arushan ja muita kyliä. Monet olivat kasanneet huipulle kivimuodostelmia, ja siskokin rakensi sinne kivistä suomalaisen lumiukon.

Pilvipeite raottui hetkeksi pikku-Merulla

Arusha National Park

Alastulo pikku-Merulta oli melko helppo, ja hengittäminen helpottui askel askeleelta. Olimme takaisin Saddle Hutilla n. klo 18, ja päivällinen oli jo valmiina. Edelleenkään ruokahalua ei juurikaan ollut, ja tuntui pahalta jättää niin paljon herkullista ruokaa syömättä, vaikka Simon parhaansa mukaan yritti patistella meitä syömään. Onneksi kuitenkin meiltä yli jäänyt ruoka meni varmasti parempiin suihin kantajien toimesta. Päivällisen jälkeen Chua tuli pitämään briefingin seuraavan päivän ohjelmasta. Pakkasimme reput valmiiksi seuraavaa päivää varten ja menimme ajoissa nukkumaan, jotta jaksaisimme herätä vuodenvaihteen jälkeen vaelluksen rankimmalle osuudelle.

Pilvivarjot piirtyvät matalaan maahan