Avartava afrikkalainen lentokenttäkokemus

Arusha Airport

Vapaaehtoistyön, safarin ja vaelluksen jälkeen luovuimme autenttisista kulttuurikokemuksista ja siirryimme turistilomailemaan Freddie Mercuryn kotiseudulle Sansibarille. Jo sinne pääseminen oli kokemus sinänsä. Netistä olin lukenut paljon nuttua siitä, kuinka koneet eivät ole ajallaan eikä muutoksista välttämättä ilmoiteta mitenkään. Emme siis olleet suunnitelleet päivälle mitään muuta ohjelmaa kuin siirtymisen Arushasta Sansibarille. Hintatietoisena ihmisenä olin luonnollisesti ostanut meille lennot Arushan lentokentältä, joka on lähempänä Arushaa kuin Kilimanjaron lentokenttä, ja siksi taksimatka sinne on halvempi. Jo pariin otteeseen aiemmin olimme ajaneet kyseisen kentän ohi, ja silloin sen pihalla näytti olevan lähinnä pienkoneita. Mietimmekin siis, että minkälaiseen tonnikalapurkkiin joudumme. Lentolipuissa kuitenkin luki koneen malli, ja edellisenä päivänä yrittäessäni tehdä online-lähtöselvityksen (ei onnistunut) katsoin, minkälaisesta purkista on kyse. Wikipedian mukaan koneessa olisi n. 70 paikkaa, ei siis ihan minikone kuitenkaan kyseessä.

Lentomme lähtöaikaa oli muutettu jo miljoonaan kertaan, mutta viimeisin tieto oli, että lento lähtee klo 13:20. Olemme tottuneet liikkumaan isoilla kentillä, joten halusimme varata riittävästi aikaa lentokentälle pääsemiseen ja siellä siirtymisiin. Myös afrikkalaisella aikakäsityksellä oli vaikutusta asiaan. Olimme edellisenä päivänä tilanneet taksin hakemaan meitä majapaikastamme klo 11, ja hyvin täsmällisesti kuskimme Jimmy saapui paikalle. Matka kentälle kesti vain 20 minuuttia ja hintaa tuli 20 000 Ts. Kun saavuimme parkkipaikalle, emme oikein tienneet, missä kentän sisäänkäynti oli. Jimmy osoitti meille oikean suunnan, ja toden totta siellä oli oviaukko (muttei ovea). Rakennuksen ulkopuolella oli perinteinen tussitaulu, johon oli kirjoitettu päivän aikana lähtevät lennot ja niiden lähtöajat. Oman lentomme lähtöaika luonnollisesti puuttui listasta.

Vaikka kenttä oli pieni, siellä oli 2 odotusaulaa, joista toinen oli ”sisällä” ja toinen ulkona. Lisäksi löytyi ainakin kolme kahvilaa ja useita pikkukauppoja (joissa paikalliseen hintatasoon verrattuna lentokenttähinnat). Menimme sisällä olevaan odotusaulaan. Yhdessä ovessa oli Precision Airin nimi, joten kävin sieltä kysymässä, missä voimme tehdä lähtöselvityksen. Virkapukuinen herra käski meitä odottamaan aulassa. Jonkin ajan kuluttua kyseinen herra tuli aulaan ja sanoi, että lähtöselvitys alkaa. Aulan nurkassa oli iso manuaalinen vaaka, jolla rinkkamme punnittiin. Sitten ne siirrettiin keskelle lattiaa odottamaan (ilman minkäänlaista valvontaa) kuljetusta lentokoneeseen. Virkailija kyllä vielä varmisti meiltä, ettei niissä ollut mitään arvotavaraa. Passimme vietiin hetkeksi viereiseen huoneeseen, ja saimme ne takaisin boarding passien kera. 

Tonnikalapurkkimme parkissa

Tapoimme aikaa syömällä hampurilaislounaan yhdessä kahviloista ja kiertämällä kaikki kaupat läpi. Vessakin tuli testattua. Lopulta istuimme odottamaan ulkona olevaan odotusaulaan turvatarkastuspisteen lähelle. Jossain vaiheessa virkapukuinen työntekijä tuli sanomaan, että meidän pitäisi mennä lähtöportille (joka oli kalterien toisella puolella). Menimme siis turvatarkastuksen läpi ja odottelimme vielä tovin lähtöportillamme, joka siis oli penkkikeskittymä lentokoneiden vieressä. Viimein jälleen yksi virkapukuinen työntekijä huuteli matkustajia koneeseen. Emme olleet ihan varmoja, mihin koneeseen meneviä ihmisiä hän kaipasi, mutta päättelimme, että meidän koneestamme on kyse. Menimme siis jonon jatkoksi, ja tarkastettuaan boarding passimme mies ohjasi meidät muutaman kymmenen metrin päässä olevaan 14 penkkirivin koneeseen. Itse lento sujui ihan mallikkaasti, ja meille jopa tarjoiltiin vettä ja pähkinöitä, vaikka kyseessä oli vain reilun tunnin lento. 

Viimeinen silmäys Pohjois-Tansaniaan

Sansibarille saavuimme etuajassa hieman kolmen jälkeen. Nousimme ulos koneesta ja siirryimme pikkubusseilla n. 100 metrin päässä olevaan terminaaliin. Sisällä ei ollut minkäänlaisia maahantulomuodollisuuksia tai edes passintarkastusta, eli ilmeisesti Tansanian sisäisillä lennoilla ei olla niin tarkkoja. Matkatavaraliukuhihnaa ei ollut, vaan noudimme rinkkamme tavaraluukulta. Sekä me että matkatavaramme olivat selviytyneet ehjinä perille, joten rentouttava rantaloma pääsi alkamaan.