Heräsin aamuyöllä siihen, että vatsaan sattui. Ajattelin sen johtuvan siitä, että söin illalla runsaasti, mutta kipu oli kuitenkin sen verran voimakas, että otin varmuuden vuoksi Litalginia. Kipu asettu vähän ja sain nukahdettua uudelleen. Aamulla piti käydä vessassa ja ulosteen konsistenssi oli vähän tavallista löysempi, mutta ei nyt mikään paha ripulikaan ollut kyseessä. Olo ei kuitenkaan ollut hyvä, vatsaan koski ja oli pahoinvoiva olo. Sanoin S:lle, että on kipeä olo, ja koska ei ollut kiire mihinkään, jäin makoilemaan sänkyyn. Paha olo vain lisääntyi, ja sitten kävinkin oksentamassa ulos kaiken mahansisällön, tai siltä se ainakin tuntui. Mahakipu ja olo hieman helpottuivat, mutta en uskaltanut syödä mitään. Otin varmuuden vuoksi Hidrasecia, jos pahempaa ripuliakin olisi luvassa. S lähti Market Placeen aamupalalle ja minä jäin sänkyyn lepäilemään. Välillä piti käydä vessassa, mutta oksennusta ei enää tullut.
Meidän oli tarkoitus jatkaa matkaa junalla Moskovaan, ja puolenpäivän aikaan oloni oli sellainen, että uskoin kykeneväni tähän 4 tunnin junamatkaan. Muovipussin otin kyllä taskuun siltä varalta, että yrjö iskee äkillisesti. Palautimme huoneemme avaimet ja menimme metrolla Moskovaan lähtevien junien asemalle. Rinkkamme läpivalaistiin 2 kertaan ennen kuin pääsimme asemalaiturille. Junassa oli joku 12 vaunua ja tietysti meillä oli paikat 1-vaunussa, jonne piti kävellä koko laiturin pituus. Passimme tarkastettiin junaan mennessä, meillä oli elektroniset liput valmiiksi ostettuina. Olin onneksi ostanut meille paikat 1 lk vaunusta, jossa oli hyvä ilmastointi ja siistit vessat (muutamaan ekrtaan tuli niissä käytyä). Hintaan kuului myös eväspaketti, jossa oli vesipullo, suklaapatukka ja myöhemmin jaettu voileipä. Nämä eväät jäivät minulta syömättä. Lisäksi junassa tarjoiltiin teetä ja kahvia pieneen lisähintaan. Huomionarvoista oli myös se, että tarjoiluja oli useita kertoja matkan aikana, eli jos ei ensimmäisellä kerralla tee vielä maistunut, ei tilaisuus ollut kokonaan menetetty matkan ajaksi. S tilasi meille kupilliset vihreää teetä ja sen sain juotua oksentamatta.
Moskovassa saavuimme juna-asemalle hieman etuajassa. Aluksi emme meinanneet löytää metroasemaa, vaan hortoilimme ympäriinsä. Löytyihän se sitten lopulta ja sinne oli selkeät opastekyltitkin. Ostimme kassalta Toika-kortit, joihin latasimme arvoa. Niillä pystyy maksamaan matkoja julkisissa kulkuvälineissä. Matkustimme metrolla muutaman pysäkinvälin Lubyanka-metroasemalle ja siitä oli enää lyhyt kävelymatka Star Wars hosteliin. Majoittaudumme 4 hengen dormissa, joka vaikuttaa oikein viihtyisältä hostellin muiden tilojen tapaan. Kylpyhuone on jaettu, mutta yksi niistä on hyvin lähellä huonettamme. Täällä (kuten Pietarissakin) hostellissa ei saa kävellä ulkokengillä, joten meille annettiin tohvelit käyttöön. Check-inin yhteydessä meiltä ei peritty maksua, mitä vähämn ihmettelimme, mutta emme ajetelleet asiaa sen tarkemmin. Menimme huoneeseemme asettautumaan aloillemme, ja hetken päästä respan nainen tuli sanomaan, että unohti kokonaan maksupuolen ja voisimme tulla maksamaan sitten kun on sopiva hetki.
Itselläni oli edelleen kipeä olo, ja kuumemittarikin näytti pientä lämpöä. Päätin, etten viitsi lähteä kaupungille edes S:n seuraksi. Kävimme kuitenkin respassa maksamassa majoutuksemma, ja yllätys yllätys pankkikorttini toimi ilman ongelmia pin-koodin kanssa. S lähti etsimään illallista, kun taas minä menin takaisin huoneeseen syömään muutaman nachon ja juomaan vähän vettä. Tämä oli selvästi virhe, sillä puolen tunnin kuluttua jouduin taas yökkimään vessassa ja yökkiminen jatkui, vaikkei mahassa enää ollut mitään mikä olisi voinut tulla ylös. Olo kuitenkin taas vähän hepottui, vaikka kuumemittari näyttikin jo 37.7 C. Päätin nukkua yön villakerrasto päällä.
Aamulla oli jo paljon parempi olo, ei ollut enää lämpöäkään eikä oksettanut enää yhtään niin paljon kuin eilen. Oli kuitenkin sen verran hutera olo, että päätin vielä jäädä hostellille lepäilemään kun S lähti museokierrokselle. Nyt olen saanut jo syötyä ja juotua pieniä määriä ja kaikki on pysynyt sisällä, joten ehkä tämä tästä. En vain olisi arvannut, että vatsatauti iskee jo reissun neljäntenä päivänä ja vielä Pietarissa. Emme S:n kanssa keksineet, että mistä olisi taudin saanut, kun kuitenkin suunnilleen samoja ruokia olemme syöneet eikä S:lla ole mitään oireita. Pullovettä olen juonut ja käyttänyt sitä hampaiden pesuunkin, ja käsidesiä on käytetty. Virustaudiltahan tämä kuitenkin vaikuttaa, ja todennäköisesti lääkärireissultakin vältyn, kun tuntuu että tauti on menossa ohi. Toivotaan, että vatsa tässä nyt karaistuu ja hetkeen ei ole sitten uutta tautia tuloillaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti