Turistikierroksella Ammanissa

Amman Citadelista katsottuna

Ensimmäisenä aamuna nukuimme suosiolla pitkään, koska tiesimme, että tulevina aamuina aikaisia herätyksiä riittäisi. Nautimme sitten kaikessa rauhassa runsaan aamupalan/brunssin. Puolenpäivän jälkeen lähdimme sitten kylille. Isäntämme ajoi meidät yhden Ammanin kukkulan päälle, josta sitten aloitimme kävelykierroksen Lonely Planetin suosituksen mukaan. Ensimmäisenä koht.eena oli kukkulan huipulla oleva Citadel, muinaisten roomalaisten rauniokaupunki. Sisäänpääsymaksu hoitui Jordan Passilla, jota vilautettiin lippuluukulla (iskän paperiversioon iskettiin leima, omaa mobiiliversiotani vain vilkaistiin nopeasti). Portilla notkui pari paikallista miestä, joista yksi heti tarjoutui meille oppaaksi (luonnollisesti maksua vastaan). Tartuimme tarjoukseen, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi: oppaamme Faysal kertoi meille paljon mielenkiintoisia tarinoita raunioiden takana. Kierroksen aikana näimme mm. ison Herkules-patsaan nyrkin ja kyynärpään. Iskä oli jostain lukenut, että Herkules-patsaan sukukalleudetkin olisivat Citadelista, mutta niitä emme valitettavasti löytäneet.

Amman Citadel

Amman Citadel

Leijoja Ammanin yllä

Citadelissa vierähti mukavasti toista tuntia. Lähdimme sitten kävelemään alas kukkulalta kohti keskustaa, josta löytyi lisää nähtävyyksiä. Kävimme mm. kiipeämässä Odeonin ja Roman Theatherin portaat ylös. Sitten yritimme jatkaa suositeltua reittiä pitkin, mutta kartalukutaidoistamme ja suuntavaistostamme huolimatta (tai juuri siitä johtuen) eksyimme, ja harhailimme jonkin aikaa Ammanin kaduilla. Itse asiassa se ei ollut ollenkaan huono juttu, sillä vaikka missasimme ehkä jonkun "oikean" nähtävyyden, pääsimme näkemään katujen vilskettä myyntikojuineen ja ihmisineen. Meitä tervehdittiin ystävällisesti, mutta kukaan ei häirinnyt tai lähtenyt seuraamaan, eikä missään vaiheessa tullut mitenkään turvaton olo, vaikkemme varmaan olisi voineet enempää näyttää turisteilta vaaleine ihoinemme, vaatteinemme ja kaulassa roikkuvien kameroinemme.

Kävelyllä

Kapeita kujia

Odeon

Roman Theathre

Eksyksissä

Kävelyretki päättyi sovitusti paikalliseen ravintolaan Hashemiin, jossa isäntämme oli meitä vastassa. Söimme siellä erittäin maittavan arabilounaan (klo 16:30 aikaan). Sitten kävelimme vielä läheiselle kujalle, jossa pieneen koppiin jonotti valtava määrä paikallisia ihmisiä. Sieltä isäntämme osti meille jälkiruuaksi paikallista pääsiäisherkkua, joka oli oikein hyvää vaikkakin erittäin makeaa. SItten autokyyti vei meidät takaisin majapaikkaan hengähdystauolle. 

Lounaalla

Jälkiruokaa

Illalla lähdimme vielä uudelleen ajelemaan. Äiti huomasi unohtanensa silmälasinsa sinne lounasravintolaan, joten ajoimme ensin sinne katsomaan, löytyisivätkö ne sieltä. Onneksi tarjoilija oli ottanut ne talteen, joten äidin ei tarvitse koko loppumatkaa kulkeaa aurinkolaseissa. Sitten ajoimme ranskalastyyliselle alueelle. Isäntämme kävi leipomosta ostamassa leipää ja kahvileipää. Teimme pysähdyksen myös Jo.Bedu-paitakaupassa, josta kaikille tarttui mukaan kamelikuosinen t-paita (15 JOD). Itselleni löysin myös kamelihupparin, joka oli talvialessa (10 JOD). Shoppailusta hullaantuneina menimme paitakaupan vieressä olevaan kahvilaan, jossa nautimme lemonmint-juomat (sitruunajääteetä ja minttua sekä jäähileitä). Kello oli jo puoli kymmenen, kun palasimme majapaikkaan. Isäntämme loihti meille pääsiäisillallisen sillä aikaa kun pakkasimme tavarat seuraavan päivän lähtöä varten. Kylläisinä ja tyytyväisinä pääaimme nukkumaan ja odottamaan seuraavan päivän seikkailua.

JoBedu, kamelipaitoja kaikille :)

Lemonmint