Alueella oli oikeasti tosi hiljaista. Sinne oli viikonloppuna tulossa isompi tapahtuma täydenkuunjuhlan vuoksi, joten paikalliset virittelivät sinne isoja telttoja ym. Kävelin eteenpäin kohti varsinaisia rakennuksia. Yksi kiinalainen tyttö tuli vastaan, ja myöhemmin pari muutakin turstia, mutta todellakaan tämä ei ollut mikään turistirysä (jee). Ensimmäisenä tuli vastaan iso portti/muuri, ja siellä sitten alkoikin vähän ripsiä vettä. Menin porttikongiin sateensuojaan vähäksi aikaan. Kun sade laantui jälleen tihutteluksi, nousin muurin päälle. Siellä sade sitten yllättäen alkoi uudelleen ihan kunnolla, joten istuskelin varmaan tunnin siellä ylhäällä olevan rakennuksen suojissa. Muita ei näkynyt, joten oli hyvä tilaisuus ottaa valokuvia. Kun sade oikeasti loppui, kiersin alueen muut rakennukset. Siellä oli muutama näyttelyhuone, jossa oli esillä alueelta löydettyjä ruukkuja, pystejä jne. Pääsin myös käymään kahdessa maanalaisessa bunkkerissa, jotka oli kalustettu autenttisesti. Alueella olisi ollut myös temppeli, mutta en ollut pukeutunut tarpeeksi säädyllisesti, joten jätn sen väliin. Alkoi olla aika tukalan kuuma, joten mieleni teki vain palata takaisin hostellille. Presidentin palatsi ja Ho Chi Minhin mausoleumi olivat kuitenkin ihan lähellä, joten päätin kuitenkin käydä keräämässä vielä nekin turistipisteet. Sitten saatoin hyvillä mielin mennä hostellille vilvoittelemaan.
Illalla piti lähteä etsimään ruokapaikkaa, joten hortoilin aikani hostellin läheisillä kaduilla. Mielestäni ravintolan valinta on aina hankalaa. Lopulta huomasin siistinnäköisen paikan, jossa oli TripAdvisorin tarrakin. Päätin mennä sinne. Tarjoilija ohjasi minut ensin nurkassa olevaan kahden hengen pöytään. Katsoin menua ja tajusin paikan olevan vähän hintavampi, mutta eipä tuo haitannut. Päätin tilata ravintolan erikoisuutena mainostetun kala-annoksen. Hetken päästä paikan omistaja tuli paikalle ja pyysi minua siirtymään isomman pöydän ääreen. Sinne sitten tarjoilija tuli ison padan ja "grillin" kanssa valmistamaan ateriani siinä oman pöytäni ääressä. Kun kala oli valmista, hän vielä näytti, miten tarjolla olevista aineksista kääritään oikeaoppinen kääryle riisipaperin sisään. Ruoka oli herkullista, ja sen jälkeen minun teki mieli vielä ottaa jälkiruuaksi lettuja mango-kookostäytteellä. Jälkiruokaa odotellessani tarjoilija tuli jälleen pyytämään, että voisinko siirtyä takaisin siihen pienempään pöytään, kun isompi seurue saapui eikä isoja pöytiä ollut vapaana. Siirryin mielelläni, ja omistaja tuli myöhemmin tarjoamaan minulle vielä ilmaisen teen vaivanpalkaksi. Kokonaishintaa tälle kahden ruokalajin aterialle ja juomalle (+ilmainen tee) tuli huimat 11 €, eli ei se kallis paikkakaan nyt niin kauhean kallis ollut.
Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen pakkasin tavarani ja hoidin check-outin. Sain jättää rinkkani säilöön Cat Ba -reissun ajaksi, eli onneksi ei tarvinnut raahata sitä mukana. Odottelin aulassa, että se joku tulisi hakemaan minua sovitusti. Klo 10:30 ketään ei kuulunut, joten jatkoin odottelua kaikessa rauhassa. Kymmentä vaille se tyyppi, joka oli hoitanut varauksen, tuli kertomaan, että opas on myöhässä (kas kun en itse sitä huomannutkaan), mutta hänen pitäisi pian tulla. Klo 11 jälkeen hän saapui paikalle ja pääsimme matkaan. Olin olettanut, että menisin suoraan bussilla, mutta eihän bussi tietenkään mahtunut sinne vanhankaupungin kapeille kujille. Piti siis hypätä tämän oppaan skootterin selkään. En ollut aiemmin ollut skootterin (tai mopon tai moottoripyörän) kyydissä, mutta pakkohan se oli ottaa kyyti vastaan. Opas otti laukkuni jalkatilaansa ja antoi minulle kypärän, joka oli liian pieni ja jonka kiinnityssysteemi oli rikki. Hurjastelimme ensin lyhyen matkan toiselle hostellille, jonka edustalla opas käski minun odottaa.
Ajattelin, että bussi tulisi siihen, mutta ei. Lähdimme taas skootterilla ja tällä kertaa ajoimme vartin verran juna-aseman eteen. Siellä tapasimme saksalaisen pariskunnan, joka oli tulossa samaan bussiin mutta oli ollut oppaalta hukassa. Opas sanoi, ettei hän tiennyt, mistä hänen olisi pitänyt hakea nuo saksalaiset, kun he eivät olleet siellä missä sovittiin eikä heihin saanut puhelimitse yhteyttä. Saksalaismies näytti, että he olivat lähettäneet firmalle sähköpostia ja sopineet, että heidät noudettaisiiin juna-asemalta. Tieto ei kuitenkaan ollut kantautunut oppaalle asti. No, pian bussi tuli meidn luoksemme ja vain tunnin myöhässä aikataulusta pääsimme vihdoin matkaan. Meitä oli minibussissa vain 5 turistia, joten tilaa oli hyvin ja sain leveillä kahdella penkillä. Bussissa toimi myös wifi. Kahden aikaan saavuimme satamaan, josta piti lähteä speedboat Cat Ba -saarelle. Ei se kyllä mikään speedboat ollut, vaan ihan autolautta, jonka yläkannelle me menimme istumaan.
Lauttamatka kesti noin 20 min. Kun wifiä ei ollut häiriötekijänä, juttelin samassa bussissa olleen ruotsalaisen A:n kanssa. Tulimme hyvin juttuun ja jatkoimme keskustelua vielä tunnin bussimatkalla satamasta Cat Ba -kylään. Olimme molemmat tehneet hotellivaraukset eri hotelleihin, mutta päätimme kuitenkin illalla mennä syömään yhdessä ja yrittää varata seuraavalle päivälle saman retken Halong Bayhin. Bussimatkalla toinen opas tuli kyselemään, että kenellä on myös paluumatka varattuna. Minä viittasin, ja hän kysyi minulta lippua. Selitin, että hostellissani sanottiin, etten tarvitse lippua, koska oppaalla pitäisi olla minun nimeni ylhäällä. Hän pyysi minua kirjoittamaan nimeni paperille ja kysyi, minä päivänä matkustaisin ja käski minua tulemaan ylihuomenna heidän hostellilleen klo 8:45 eli vartti ennen bussin lähtö. Kun viimein saavuimme perille Cat Ba -kylään, oli kulunut 5 tuntia ilmoitetusta lähtöajasta (hostellissa oltiin sanottu matkan kestoksi 3-3,5 tuntia), mutta toisaalta lähdimmekin tunnin myöhässä, niin ei matka-aika nyt hirveän pitkä loppujen lopuksi ollut. Kävelin 5 minuutin matkan ylämäkeen Cat Ba Green House hotellille, tai ensin kyllä kävelin ohi, mutta respan nainen huomasi minut ja tuli huutelemaan perään. Check inin jälkeen pääsin 6. kerroksessa olevaan omaan huoneeseeni (onneksi oli hissi). Siellä oli kaksi sänkyä, tv ja oma siisti kylpyhuone. Totesin, että enköhän pärjää siellä kaksi yötä ihan mukavasti.
Kävin suihkussa ja virkistäydyin. A laittoi sitten viestiä, että olisi valmis syömään. Sovimme tapaavamme erään hotellin edessä, hetken päästä. Laitoin vaatteet päälle ja kävelin sinne. Kylässä oli useampi (enemmän tai vähemmän samanlainen) ravintola, joista valitsimme sellaisen, jossa oli muutakin porukkaa istumassa. Katsoimme ruokalistaa ja sattumalta päädyimme molemmat tilaamaan saman kala-annoksen ranskalaisilla. Ruoka oli ihan hyvää, mutta seura oli vielä parempaa. Myöhemmin menimme sitten katsomaan, millaisia päiväretkivaihtoehtoja olisi tarjolla. Tai oikeastaan kävimme vain yhdessä puljussa, Cat Ba Venturesin toimistossa. He olivat saaneet hyviä arvosteluja TripAdvisorissa ja vaikka hinta oli perusretkeä kalliimpi (29 USD vs. 16 USD), tällä retkellä olisi vähemmän porukkaa ja kävisimme vähemmän turistisilla (mutta ihan yhtä kauniilla) alueilla. Olimme myytyjä, joten maksoimme retken ja menimme sitten minimarketin kautta molemmat omiin hotelleihimme nukkumaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti