 |
| Tavallistakin myöhäisempi lounas konsertin jälkeen |
Meksikon reissun aikana söimme niin paljon tacoja ja muuta maukasta paikallista ruokaa, etteivät tortillat ihan hetkeen maistu täällä koti-Suomessa. Meille ei vieläkään ihan selvinnyt, mitä eroa kaikilla erilaisilla meille tortillan näköisillä jutuilla oli, kun ruokalistalta löytyi quesadilloja, enchilladoja, tacoja ja fajitaksia. Sen opimme, että tortillat ovat niitä maissista (tai vehnästä) tehtyjä lättyjä, ja kun niiden sisälle laitetaan täytettä, niistä tulee tacoja. Meksikolaiset pitävät mausteisesta ruuasta, mutta muistivat kyllä aina varoittaa meitä, jos jokin kastike oli erityisen tulista. Erityisesti jäi mieleen se, että ruuan kanssa oli lähes aina riisiä, ja sitäkin laitettiin tortillan sisään (mitä itse en koskaan kotona ole tehnyt). Kastikkeista guacamolen lisäksi käytettiin paljon ruskeaa molea, jonka tekemiseen käytetään kauheasti erilaisia mausteita ja suklaata.
 |
| Paikallisia aamiaisherkkuja (suolainen vs. makea) |
 |
| Aamiaistarjontaa eri päiviltä |
Pääasiassa meksikolainen ruoka oli omaan makuuni erittäin sopivaa, jos ei tulisimpia chilejä lasketa mukaan. Lähinnä hankaluuksia tuotti se, että aterioita syötiin päivässä vain kolme, mutta ne olivat sitäkin tuhdimpia. Kotona olen tottunut syömään aamupalaksi purkillisen viiliä tai rahkaa, mutta Meksikossa vedettiin heti aamusta paljon raskaampi ateria. Toisaalta lounas syötiin vasta kahden jälkeen, joten täyttävämpi aamupala oli tarpeen yhdentoista aikaan lounastamaan tottuneelle. Lounas on ehdottomasti päivän pääateria, ja silloin ruokaa mätetään kaksin käsin ja pidemmän kaavan mukaan. Koska erittäin täyttävä lounas syötiin myöhään, oli päiviä, jolloin emme enää jaksaneet syödä ollenkaan illallista. Toisaalta myös kuumuus vaikutti: ei tehnyt mieli syödä mitään kun hiki valui jo paikalla seistessä.
 |
| Herra Tacon antimia |
 |
| Kevyt lounas |
Kun kävimme isäntäperheen kanssa ravintolassa, he tilasivat koko seurueelle yhteisiä ruokia jaettavaksi. Se oli ihan hyvä, koska emme ymmärtäneet espanjankielistä ruokalistaa ja toisaalta oli kiva maistaa heidän suosikkiruokiaan. He kyllä kertoivat meille, mitä mikäkin ruokalaji oli, mutta niitä oli niin paljon, etten enää muista puoliakaan. Kuvasin kyllä ruoka-annoksia ahkerasti, kuten tapoihini kuuluu, koska kuvat kertovat (tässäkin asiassa) enemmän kuin tuhat sanaa.
 |
| Mustekalarenkaita, kookoskatkarapuja ja kanatacoja Playa del Carmenissa |
 |
| Viimeisen illan vähän fiinimpi kattaus: guacamolea, katkarapuja (taas), kalaa ja tortillalasagnea |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti