Menin ensimmäisenä bussilla Bailong Elevatorin juurelle. Tämä maailman pisin ulkoilmahissi veisi nopeasti ylös vuorelle, tosin jossain varoitettiin jopa 4 tunnin jonotusajoista. Minulla meni onneksi vain 10 min lippuluukulla ja 15 min jonossa. Huipulla sitten siirryin taas bussilla eteenpäin Avatar-maisemia kohti. Bussi jätti kyydistä ja menin polulle, joka kuhisi kiinalaisia. Polun varrella oli useita näköalatasanteita, joista oli mahtavat näkymät. Fiilistä kuitenkin latisti turistien määrä, sillä välillä oli vaikea päästä kävelemään eteenpäin. Maisemien takia noita muita turistejakin kyllä kesti. Kun olin kiertänyt tämän reitin, jatkoin matkaa bussilla eteenpäin. Jäin pois kyydistä Grand Sightseeing Platformin lähellä olevalla pysäkillä, jossa turisteista ei näkynyt jälkeäkään. Kävelin jonkin matkaa eteenpäin, ja siellä se näköalatasanne olikin. Ei kyllä mitenkään valtava tai iso, mutta maisema oli sitäkin hienompi. Siitä eteenpäin lähti reitti, jota Lonely Planet suositteli. Päätin jatkaa sitä eteenpäin. Näin pari muuta turistia ja jonkun myyntikojun, mutta turistimassat olivat onneksi jossain ihan muualla.
Reitiltä poikkesi pari näköalatasannetta, joilla oli pari muuta ihmistä. Kun jatkoin varsinaista reittiä pitkin, tuli aluksi vastaan kolme ulkomaalaista turistia ja sitten eti ketään. Reitti oli pääasiassa tasainen, kallion viertä kulkien. Siellä oli pieniä vesiputouksia ja melko iso luolakin. Reitti päättyi pienelle asutusalueelle, josta hieman eteenpäin oli bussipysäkki. Pysäkin kohdalta poikkesi kuitenkin lyhyt reitti jälleen yhdelle näköalatasanteelle. Bussilla jatkoin matkaa perille asti, eli yhden cable carin yläpäähän. Kello oli vasta vaille viisi, joten ajattelin, että ehdin vielä hyvin kävellä alas vuorelta cable carin sijaan. Se oli ihan hyvä ajatus aluksi, mutta portaita oli paljon ja ne vaan jatkuivat ja jatkuivat. Polvet ja nilkat napsuivat, ja loppumatkasta reidet olivat spagettia. Ajoittain portaat olivat vielä erittäin liukkaat, eli en olisi uskaltanut edetä nopeammin vaikka olisin pystynyt.
Minulta meni matkaan 1,5 tuntia, vaikka ohjeaika oli tunti. Alhaalla onneksi oli bussipysäkki, johon tuli pian bussi. Pääsin takaisin portille ja oli pakko pysähtyä hetkeksi istumaan. Vaikka matka hotellille oli lyhyt, olin sitä mieltä, että menen bussilla. Pysäkillä odotti sopiva bussi, ja siinä oli vielä istumapaikkojakin vapaana. Bussi kuitenkin odotteli pysäkillä vielä vartin. Sainpahan istua. Hotellilla kävin ensin pikasuihkussa, sitten lilluin pitkän tovin uima-altaassa ja sitten kävin vielä uudelleen kunnon suihkussa. Sen jälkeen olo alkoi olla jo sellainen, että päivän hienot kokemukset voittivat porraskävelyn kurjuuden. Pitkä päivä se olikin, 11 tuntia liikenteessä. Sain kuitenkin nähtyä ne paikat, jotka halusinkin. Alunperin olin miettinyt myös toisella puolella puistoa olevaa Grand Canyonia ja siellä olevaa maailman pisintä lasisiltaa, mutta arvasin sen olevan täpötäynnä turisteja. Kaiken lisäksi lippu pitäisi ostaa etukäteen kiinankielisen nettisivuston kautta (eli käytännössä hotelli hoitaisi) ja lippu tosiaan maksaisi vielä lisää. Päätin siis jättää Grand Canyonin suosiolla seuraavaan Kiinan reissuun. Sinne onkin tiedossa jo paljon kivoja kohteita.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti