Piknikpäivä Bratislavassa

Aurinkoinen Bratislava

Wienistä oli lyhyt junamatka Bratislavaan, jonne saavuin iltamyöhään. Olin hostellivarauksen kanssa vähän myöhään liikenteessä, joten siinä vaiheessa kuin olin varausta tekemässä, ei Bratislavassa ollut tarjolla dorm-majoitusta kuin Hostel Possoniumissa. Sinne siis täytyi varaus tehdä, vaikka nettiarvostelut eivät olleet erityisen mairittelevat. Ainakin hostelli oli 5 min kävelymatkan päässä juna-asemasta, mikä sopi minulle erittäin hyvin. Paljon muuta hyvää en sitten hostellista keksikään. No, keittiö oli siisti ja hyvin varusteltu ja takapihalla oli mukava oleskelutila/"rantabaari" (jossa tosin joutui kärsimään tupakansavussa). Kaikki muu oli vähän kulahtanutta ja parhaat päivänsä nähnyttä, onneksi ei nyt sentään varsinaisesti saastaista. 8 hengen dormi oli ahdas, tunkkainen eikä oma yölamppuni toiminut. Lisäksi kadulle päin olevien ikkunoiden vuoksi liikenteen melua kuului paljon, samoin kuin ölinää alakerran baarista. Lakanat olivat nuhjuiset ja niissä oli reikiä. Onneksi ötököitä ei näkynyt (eikä puremajälkiä ole tullut). Kylpyhuoneita oli vain kaksi koko kerroksen väelle, joten välillä joutui odottamaan pitkään, että pääsisi vessaan, jos joku oli pitkään suihkussa. Sitten kuin sinne viimein pääsi, oli ilmasto suorastaan trooppinen. Kaiken tämän sai hintaan 17 € /yö, eli ei edes ollut erityisen halpaa. No, ei se nyt oikeasti niin kamala hostelli ollut kuin aluksi vaikutti, mutta kontrasti Wienin tasokkaaseen hostelliin oli vaan niin iso. Kyllä siellä nyt 2 yötä ihan hyvin sai nukuttua, mutta toiste en menisi.

Hostel Possonium: Brasilia-huone ja keittiö

Itse Bratislavasta ei ole mitään valitettavaa. Siellä oli lämmintä ja aurinkoista, maisemat olivat kivat ja kaupoissa oli edullista. Hostellilta oli n. 20 min kävelymatka vanhaankaupunkiin eli merkittävimpien nähtävyyksien luokse. Kävin aluksi kaupasta vähän evästä ja menin ensimmäiseen vastaantulevaan puistoon aamiaispiknikille. Sitten lähdin kapuamaan linnan kukkulalle, josta olikin hyvä näköala kaupunkiin. Sieltä olikin sitten hyvä lähestyä joen rantaa. Pian alkoi taas jo olla vähän nälkä, joten kävin taas kaupasta vähän evästä. Sieltä sai jo tuoreita kotimaisia mansikoitakin, joista nautiskelin kirjoittaessani postikortteja.

Aamupalapiknikillä puistossa

Bratislavan katuja ja Grassalkovich palace

Kirkkojakin näkyi

Ratikkatunneli

Linna

Näköalaa linnalta

Tuulivoimaloita kaukaisuudessa

Katutaidetta

Ihan ufo silta

Joen varrella

Paikallinen kaupan paistopiste ja halpoja sämpylöitä. Mansikat maistuivat Korzo-kahvilan edessä.

Kaupungilla kävellessäni näin kyltin, joka mielestäni näytti postin kyltiltä. Rakennuksessa luki Postova Banka, joten ajattelin, että sieltä varmaan saisi postimerkkejä. Menin sisään, mutta siellä kävi ilmi, että kyseessä olikin pankki. Ystävällinen virkailija antoi minulle mukaan kartan, johon oli valmiiksi piirretty reitti postiin. Karttoja oli pöydällä useampia, joten ilmeisestikään en ollut ainoa turisti joka oli tehnyt saman virheen. Kartan avulla posti sitten löytyikin helposti, ja samalla tuli käveltyä vanhankaupungin läpi. Iltapäivän käytin shoppailuun, sillä reissun aikana olen onnistunut hajottamaan sekä lenkkarini että farkkuni. Onneksi nyt tavaratalosta löysin tilalle uudet. Lisäksi ostin vielä hatun, jollaista minulla ei edes ollut mukana, koska kotona ei ollut tähän reissuun sopivaa ja tarkoitus olikin ostaa uusi lätsä reissun aikana. Näiden hankintojen jälkeen piti äkkiä lähteä takaisin hostellille, ettei tulisi ostettua enempää. Illalla kyhäsin päivällisen hostellin keittiössä ja istuin takapihan oleskelutilassa lukemassa. Menin ajoissa nukkumaan, sillä aikaisin seuraavana aamuna sain heittää hyvästit hostellille ja hypätä junaan.

Tavaratalo ja posti, joka ei ollutkaan posti

Vanhakaupunki

Hostellin rantabaari

Slovakian pikajuna