Big Five ja pari muuta eläintä Tansanian safarilla - Osa 2

Tanzania Host Experience: 4 päivän safari telttamajoituksessa 
Lake Manyara National Park, Serengeti National Park, Ngrorongoro Conservation Area 
2 autoa, 9 valkonaamaa, 2 opasta, 2 kokkia 
560 USD + tipit 100 000 Tsh /hlö

Ngorongoro Crater

Päivä 2 - Ngorongoro ja Serengeti

Toisena safaripäivänä ajoimme Ngorongoro Conservation Arean läpi Serengeti National Parkiin. Ajomatka oli melko pitkä, mutta maisemat olivat upeat ja näimme paljon eläimiä matkan varrella. Aluksi nousimme kapeaa tietä kauempaa katsottuna lähes pystysuoraa rinnettä ylös. Vaikuttavan näköinen rinne jatkui molempiin suuntiin silmänkantamattomiin. Chui kertoikin, että rinne on Rift Valleyn reunaa, ja se kulkee Etiopian, Kenian, Tansanian ja Mosambikin läpi. Wikipedian mukaan The Great Rift Valley (Iso hautavajoama) on laaja vajoamakokonaisuus, joka levittäytyy Mosambikista Etiopian pohjoisosiin. Vajoaman leveys on noin 30–100 kilometriä ja syvyys muutamasta sadasta metristä useisiin tuhansiin metreihin. Etelä-pohjoissuunnassa alue kattaa 6 000 kilometriä. Sen eteläosa on Itä-Afrikassa sijaitseva pitkä, osittain kaksihaarainen laakso East African Rift, joka on syntynyt noin 15 miljoonaa vuotta sitten itäisen Afrikan irtautuessa muusta Afrikasta. Tämän Itä-Afrikan hautavajoaman itähaaran (Gregory Rift) reunoille on muodostunut mm. Mount Kilimanjaro ja Ngorongoro Crater, eli pari Tansanian suosituinta luontonähtävyyttä. Matkailu siis todellakin avartaa, muuten en olisi tätäkään asiaa oppinut (tai ainakaan ikinä muistanut, vaikka maantiedon tunnilla hautavajoamista on hyvinkin saatettu joskus puhua).

Ngorongoro Conservation Area 

Kun olimme nousseet rinnettä ylös, päädyimme ennen pitkää Ngorongoron luonnonsuojelualueen portille, jossa useita(kymmeniä) muitakin autoja oli odottamassa maksujen ja lupa-asioiden hoitamiseksi. Meille päivän lopullinen kohde oli Serengeti, mutta sinne päästäksemme piti ajaa Ngorongoron läpi, ja siihenkin piti ostaa erillinen lupa. Chui arveli, että luvan saamiseen menisi yli tunti, mutta jo puolen tunnin kuluttua pääsimme jatkamaan matkaa. Melko pian saavuimme kraatterin reunalle ihailemaan näkymiä ja ottamaan valokuvia. Sen jälkeen ajoimme mutkittelevaa tietä pitkin melko pitkään. Eläimiä näkyi runsaasti, eikä pieni sadekaan haitannut.

Kirahvilauma päiväkävelyllä Ngorongorossa

Tasangot olivat täynnä gnuita, seeproja ja muita eläimiä. Iltapäivällä näimme myös ison kirahvilauman. Chui ajoi meidät ihan sen lähelle, ja nousimme ulos autosta niitä ihailemaan. Kirahvit tosin lähtivät pian kävelemään meitä karkuun. Tasankoalueen reunalla oli akasiapuita, joiden luokse menimme pikniklounaalle. Lounasta syödessämme useita Maasai-ihmisiä tuli katsomaan meitä. Emme oikein ymmärtäneet, mistä he ilmestyivät, sillä aluksi ketään ei ollut paikalla ja sitten yhtäkkiä heitä olikin joka puolella. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa eteenpäin, ja jonkin ajan kuluttua pysähdyimme yhteen monista Maasai-kylistä. Kaikki muut ryhmäläiset maksoivat 30 USD ja menivät katsomaan kylää ja sen asukkaita. Me emme halunneet osallistua, koska kyseessä oli mielestämme turisteille tarkoitettu demonstraatio, joka ei kuitenkaan olisi autenttinen kokemus.

Sateenkaari Serengetin päättymättömällä tasangolla

Gnuulauma Serengetissä. Niitä oli paljon.

Seeproja ja pikkuseepra Serengetissä

Kun muut olivat kokeneet tarpeeksi maasai-kulttuuria tansseineen ja polttomerkkeineen, pääsimme jatkamaan matkaa. Saavuimme pian Serengetin rajalle, ja pian olimme taas portilla odottamassa sisäänpääsymuodollisuuksien hoitumista. Odotellessa kiipesimme näköalapaikalle ihailemaan Serengetin päättymättömiä tasankoja. Kun matka jatkui, näimme safarin ensimmäiset leijonat makoilemassa ruohikossa. Chuin puskaradiossa kerrottiin jatkuvasti paikoista, joissa eläimiä näkyy. Ajoimmekin mutkittelevaa reittiä kohteeseen, jossa muutama muukin autollinen ihmisiä oli kiikaroimassa puussa makoilevaa leopardia. Jossain vaiheessa pitkä autossa vietetty päivä alkoi jo painaa. Chui ajoi meidät otolliseen paikkaan nauttimaan upeasta auringonlaskusta. Kun aurinko oli laskenut horisontin taa, lähdimme ajamaan leirintäalueelle. Matkan varrella näimme vielä naarasleijonan syömässä iltapalaksi puhvelia.

Leopardi iltapäivätorkuilla

Kirahvi maastoutuu Serengetissä

Viekas hyeena lähestyy vaivihkaa 

Puhvelin kohtalona oli joutua iltapalaksi

Noin klo 19 saavuimme (uskoakseni) Tumbili Public Campsitelle Chuin avustuksella pystytimme telttamme mutaisessa maastossa otsalamppujen valossa. Teltat olivat lähellä vessaa, jota en haluaisi enää edes ajatella. Tansaniassa ylipäätään vessat olivat usein aika kauheita, mutta tuon täytyy olla inhottavin vessa, jossa olen ikinä käynyt.  Onneksi oli edes pimeää, niin ei kunnolla nähnyt, mitä kaikkea siellä vilisti. Siellä oli sekä länsimaalaisia pyttyjä että reikä lattiassa -malleja, joista jälkimmäiset olivat oikeasti tässä tapauksessa parempi vaihtoehto. Suihkussa ei myöskään sinä iltana käyty muuten kuin jalkapesulla, koska emme halunneet viettää yhtään ylimääräistä hetkeä pesutiloissa.

Auringonlasku Serengetissä

Kun ensimmäisestä vessajärkytyksestä oli selvitty, menimme ruokailukatokseen, jossa meille tarjoiltiin taas erittäin maittava illallinen popcorneineen ja alkukeittoineen. Ulkona oli niin pimeää, että todella upea tähtitaivas näkyi vielä paremmin kuin edellisenä iltana. Kauempana näkyi myös vaikuttavaa salamointia. Ruuan jälkeen Chui jälleen briiffasi meitä seuraavan päivän ohjelmasta. Sitten painuimmekin jo pian pehkuihin, jotta jaksaisimme seuraavana päivänä herätä aikaisin katsomaan auringonnousua. Leirintäalue sijaitsi Serengetin alueella eikä sitä oltu mitenkään aidattu, joten eläimet pääsivät liikkumaan telttojen lähelläkin. Itse nukuin kuin tukki, mutta muut kuulivat yöllä eläinten ääniä. 

Serengetin ilta